Kokin mielestä vaimo ei tarvitse kukkia

On päässyt vierähtämään hetki jos toinenkin kun kokin vaimo on viimeksi ollut äänessä. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö meillä olisi kokki ollut kyökissä ja perhe saanut vatsansa täyteen. Kyökissä on viihdytty ja syöty hyvin. Vaimo ei vaan ole kirjoittanut, tai olenhan minä kirjoittanut paljonkin. Ylläpidän kahta blogia, jotka mieheni jaottelee hyvinvointi ja pahoinvointi blogeiksi. Tämä on se hyvinvointi blogi. Ruokaahan ihminen tarvitsee voidakseen hyvin. Toinen blogi on sitten mielenterveyspainotteinen. 

Syksy on pyörähtänyt käyntiin, joka pikku hiljaa tarkoittaa sitä, että perheen yhteisiä vapaita on harvakseltaan. Kokin työtahti näyttäisi kiihtyvän joulua kohden. Nämä yhteiset vapaat on sitten pyhitetty hyvälle ruoalle, perheaterioille. Tulee mieleen Gordon Ramsayn Sunnuntai ruokaa kirja, meillä nämä yhteiset vapaat tuppaa olemaan sunnuntaisin. Kyseisessä kirjassa Ramsay kokkaa perheensä kanssa, puhuu yhteisten ruokahetkien puolesta.

Välistä nämä sunnuntai kokkailut on kyllä saanut tämän vaimon pinnan kiristymään. Miehen ollessa koko lauantain töissä, on vaimo hoitanut monet ruokaostokset lasten kanssa. Mikäänhän ei ole yhtä rentouttavaa kun roudata lapsia puoliväkisin keskustaan ruokaostoksille. Siellä sitten ensimmäiseksi tapellaan kumpi saa ajaa ostoskärryjä. Joku kerta tein oivalluksen kuinka vältyn tältä kiistelyltä, otetaan kahdet kärryt. No ei niin hyvä idea, lopputuloksena kaksi pikkumiestä koheltaa kärryjen kanssa ja minä yritän löytää listalla olevia aineksia hikipäässä. Parastahan on kun mies sitten laittaa ruokaa ja toteaa jotain uupuvan kun unohti sen laittaa listaan. No parhaana vaimona kipitän tietysti lähikauppaan.

Mieheni lähti tässä joku päivä kauppaan ja minä jäin kotiin siivoamaan. Huikkasin vielä ovelta: ”Osta kukkia, ois kiva saada siistiin kotiin”. No ukkokulta tulee kotiin ilman kukkia. Johon minä tietenkin pettyneenä: ”Et sitten tuonut niitä kukkia?” Saan vastauksen: ”Mä luulin että se oli vitsi, sitä paitsi kukat on ihan turhaa rahan hukkaa”. No eihän siinä, ostan kukkani itse. Enkä toisaalta viitsi aiheesta kauheasti kiukutella kun toisaalta kukkien sijaan nautin mieluummin mieheni laittamista herkuista. Onhan se vaan suurta rakkautta kun vaimolle tarjoillaan pitkän työpäivän jälkeen itsetekemää lihapatéta, vaimon pyynnöstä jälkiruokana on suussa sulava suklaafondant tai mies suunnittelee kolmen ruokalajin illallisen ja valmistaa sen alusta loppuun. Mihin minä oikeastaan niitä kukkia sit tarvitsen.

Tässä viimeisimmät ruokakuulumiset

Eilen ohjelmassa on tortillat ja sain olla apukokkina. Tässä taidonnäyte.

Tällä viikolla vastasin myös yhtenä iltana iltaruoasta kun mies oli töissä. Hoidin sen tyylikkäästä Burger Kingissä. 

Jonkun toisen illan hoidin keittämällä riisipuuroa ja marjakiisseliä. Kyllä mä olen sitten luova.

Viikonloppuna jälkkäriksi valmistettiin lasten kanssa suklaapiirakkaa. 

Ja ehdittiinhän me ukkokullan kanssa kaksin treffeillekin Ravintola Gaijiniin.