Perusperjantai

Nousen aamulla (liian) aikaisin ylös ja suuntaan päiväksi töihin. Kaupan kautta kotiin. Flunssaisten lasten vaihto lähes lennosta. Mies ehtii vastata muutamaan työpuheluun jo ennen työmaalle lähtöä.  Iltavuoroon lähtevälle isille pusut ja halit. Ja perjantai-ilta käyntiin. Luvassa on kokin vaimon perusperjantai-ilta, mies töissä, vaimo ja lapset kotona.

Avataan uusi ravintola

”Tuoko miehesi töitä kotiin?” Kyllä.

”Tuoko miehesi töitä parivuoteeseen?” Kyllä.

Tänään kirjoitan aiheesta (vaimon silmin) avataanpa uusi ravintola. Niin myötä kuin vastamäessä, luvattiin alttarilla. Tämä on vissiin sitä myötämäkeen kulkemista vaikka vaimosta arki saattaakin hetkittäin vähän vastamäelle tuntua. Mahtavaa nähdä mies niin innostuneena työstä ja tekemisestä. Avattava ravintola ei ole oma, mutta hän näyttää työstävän sitä kuin omaansa, samalla intohimolla ja rakkaudella. 

Rakkaudesta ruokaan, rakkaudesta ruoan luojaan

Olen siis kokin vaimo, mieheni on työskennellyt kokkina noin kuusi vuotta. Mieheni on kyllä keittiömestari, mutta hän tykkää käyttää maanläheisemmin termiä kokki. Puhun siis teksteissäni kokki miehestäni. Häntä on siteerattu myös ”Katuruoka kuninkaaksi ja kokki jumalaksi”.