Nakit ja muusi

Kuluva viikko on saanut minut monesta syystä olotilaan ”eniten vituttaa kaikki”. Lauantaiaamuna täytin maailman parhaan vaimon roolin antamalla miehen nukkua pitkään, (tuli töistä kotiin noin klo 02.00) ja keitin vielä aamukahvit. Siinä vaiheessa negatiivinen energia alkoi olla huipussaan ja painelin kuntosalille tekemään kunnon hikitreenin. Siihen saa ihmeen hyvin purettua energiaa, sitä negatiivistakin. Sen verran kiukkua oli sisällä, että joogaan ei mieleni millään tyyntynyt. Hikoilu teki tehtävänsä ja kotiin palasi huomattavasti tasapainoisempi vaimo.

Seuraavaksi vuorossa oli perinteinen viikonloppu pähkäily, mitä tänään syötäisiin. Sää on mitä mahtavin ja koska koko perheellä on vapaa viikonloppua, päätettiin lähteä lounaalle ulos. Koko poppoo fillareiden selkään ja kohti Alppilan Weeruskaa. Kyseisen ravintolan keittiössä mieheni on häärännyt joitakin vuosia sitten. Ravintola taas on tuttu koko perheelle. Paikka oli sitten viime käynnin saanut uuden kivan leikkipaikan, eli sinällään ravintolaan on entistä helpompi mennä lastenkin kanssa.

Pari hyvää munkkia

Tuossa viime lauantaina kävi niin hyvä munkki, että äitini oli täällä, olimme varanneet mieheni kanssa ravintolasta pöydän kahdelle ja saimme vielä viimeiset liput Michael Monroen keikalle. Huippu juttu, kävimme siis jo toiseen kertaan kaksin ulkona tänä vuonna. Oli aika tuuri, että kaikki sattui suloisesti samalle illalla.