Savolaista mansikkaa kotikonnuilta

Savossa kasvaa hirmuisen kauniita, komeita, fiksuja ja rohkeita miehiä ja naisia. Sen lisäksi uskallan väittää, että sieltä saa maan, ei vaan maailman parhaat mansikat. Olin kahdeksanvuotias kun muutimme perheeni kanssa pienelle kauniille kylälle Rautalammille. Muutimme muuten silloin nykyisen mieheni naapuriin, tosin en koskaan kuvitellut avioituvani silloinen pisamaisen räkänokan kanssa. 

Rautalammin naapurikaupunki on Suonenjoki, näistä kahdesta pitäjästä tulee kesäisin mansikkaa ja paljon. Suonenjokihan tunnetaan ihan mansikkakaupunkina. Olen ollut itsekin joitakin kesiä mansikkatyttönä, noukkien mansikoita pellosta koppaan perse pystyssä. Harvoin koko kesää, mutta jos mitään muuta ei löytynyt niin mansikan poimintaa kyllä riitti. Aurinkoisina päivinä, jos paarmat eivät ole kimpussa, se on jopa ihan kivaa puuhaa. Nykyisin mansikoiden poiminta taitaa olla entistä epätrendikkäämpää ja vielä haastavampaa saada kotimaista työvoimaa. Nuoria eivät mansikkapellot houkuta ja ulkomaista työvoimaa on tarjolla. Muistan ihmetelleeni kuinka virolaiset poimijat keräsivät monta koppaa siinä kuin itse yhden. Tosin ei saattanut itsellä olla ihan yhtä hyvä työmotivaatio.

Mansikoihin liittyy tietysti kaikenlaista oheistoimintaa, kuten Suonenjoen jokavuotiset kinkerit Mansikkakarnevaalit. Parhaiten mieleen on jäänyt karnevaalit, jossa ystäväni kanssa yritimme keskellä päivää mennä miestenvessaan. Naistenvessoihinhan on aina kauheat jonot, no nokkelina tyttöinä menimme sitten jonottamaan lyhyempään miestenvessajonoon, oltiin ehkä neljätoista. Noheva vartija tuli hakemaan meidät pois, ettei kukaan mies pahasti ja häiriinny naisista? Hieno kokemus.

Suonenjokea ja Rautalampia yhdistää siis mansikka, samoin kuin upea vesien ympäröimä luonto metsineen ja marjoineen. Toisaalta taas paikkakuntien välillä on aina ollut pientä kitkaa. Olihan siis ihan järkyttävää jos joku rautalampilainen heilasteli suonenjokelaisen kanssa. Varsinkin jos joku suonenjoen poika vei oman kylän tytön. Jos Suonenjoelta tultiin illan viettoon Rautalammin kuppilaan, yöllä oli baarin pihassa varma tappelu.

Takaisin mansikkaan, koska Rautalammin ja Suonenjoen mansikat ovat parhaita, starttasin tänään meidän perheen mansikkakauden tuoreilla Pakkasmarjan mansikoilla. Mieheni hoitaa meillä yleensä kokkailun, mutta otin tänään välipalavastuun. Mansikoiden kaveriksi tein vohveleita ja kermavaahtoa. Simppeliä, kotimaista ja kesäisiä makuja. Maistui koko perheelle, onnistuin taas. Ensi viikolla haetaan lisää mansikkaa, syödään vatsat kipeiksi ja laitetaan osa talvea varten pakkaseen.